Kaupallinen yhteistyö, BookBeat

Sain lukijatoiveen tehdä käsilaukun sisältö -postauksen ja ilahduin! Rehellisesti sanottuna minullakin on ollut tätä aliarvostettua blogiklassikkoa ikävä. On aina hauska päästä kurkistamaan toisen elämään, niin kaappeihin, työn kulisseihin kuin käsilaukkuunkin.
Mitä minä kannan mukanani?
Rahapussi. Omistan kaksi lompakkoa, isomman mustan ja pienemmän beigen korteille. Nykyään liikun pääasiassa pelkästään pienemmän korttilompakon kanssa.
Avaimet. Kotiavaimet kulkevat mukanani tietenkin.

Kosmetiikkapussukka. Tämä pieni musta kosmetiikkapussukka on kulkenut mukanani vuosia. Aina välillä pussukka vain vaatii siivouksen ja läpikäynnin. Pussukassa kulkee nenäliinoja, pieni käsidesi, taittuva hiusharja sekä pari meikkiä, peilillinen meikkipuuteri siistiytymiseen, siveltimen sisältävä poskipuna sekä huulikiilto. Lisäksi pussukassa kulkevissa pienissä rasioissa on ponnareita, pinnejä, vanupuikkoja, särkylääkettä, pahoinvointilääkettä ja laastari, tavallinen laastari mutta myös kaksi kantapäälaastaria sen varalle, että kengät alkavat hiertää. Ihmeen paljon hätävaroja mahtuu näinkin pieneen tilaan.
Lasit. Tilanteen mukaan kannan mukanani joko silmälaseja tai vahvuudellisia aurinkolaseja. Pärjään muuten elämässä ilman laseja (vaikka aina tihrustankin oikeaa bussia), mutta esimerkiksi leffaan mennessä lasit ovat minulle ihan välttämättömät.

Kalenteri. Kuten tiedätte, kalenteriasiassa edustan perinteistä paperista koulukuntaa. Melko harvoin tulee enää sellaisia tilanteita, että kalenteria olisi välttämätön pitää mukana, mutta tarpeen mukaan nappaan sen laukkuun esimerkiksi palavereihin.
Muut. Tilanteen mukaan kannan mukanani kameraa. Olen vähän tällainen dinosaurus, että kunnon kuvat haluan ottaa yhä järkkärillä, vaikka puhelimissakin alkaa olla todella hyvät kamerat. Totta kai jos jään työskentelemään, otan mukaani läppärin. Se ei tähän laukkuun mahdu, mutta isompaan. Lisäksi tietysti sateella nappaan laukkuun sateenvarjon ja toki mukana yhä tarpeen mukaan kulkee vielä maskeja. Pidän myös usein mukanani jotain pientä välipalaa, kuten hätävarapatukkaa. (Olen niitä ihmisiä, joille tulee voimakas nälkäkiukku.)
Puhelin ja kuulokkeet. Tietysti mukanani kulkee puhelin, mutta myös viime vuoden paras ostos: langattomat nappikuulokkeet. Olen teille ennenkin hehkuttanut, miten paljon omaa elämänlaatuani tämä näin yksinkertainen asia on parantanut, kun ei tarvitse enää yrittää setviä johtoja bussissa sen enempää kuin kotona siivoillessakaan.

Etenkin jos lähden kaupungille, kuuntelen hyvin mieluusti bussissa BookBeat-äänikirjaa, sillä matka meiltä keskustaan kestää kuitenkin jonkin aikaa ja alan voida pahoin, jos luen liikenteessä. (Katso kohta pahoinvointilääkkeet. Tämä huvittaa hieman minua itseänikin, sillä aivan kuin joku Teemu Selänne kutsuisi minut yhtäkkiä jahdilleen tai joku muu lentokoneeseen, mutta niin vain meri- ja muuta liikkumispahoinvointia helpottavan lääkkeen mukana pitäminen mukana arjessakin antaa mielenrauhaa.)
Sen lisäksi, että voinnin puolesta minulle ainoa vaihtoehto nauttia kirjasta bussissa on äänikirja perinteisen paperisen sijaan, arvostan muutenkin sitä, miten puhelimessa kulkee koko äänikirjojen kirjasto kompaktissa tilassa. Minulla on yleensä pari kolme kirjaa kesken ja jatkan sitä teosta, mitä kulloinkin mieli tekee kuunnella.

Näitä äänikirjoja kuuntelen BookBeatista tällä hetkellä:
Laura Friman – Tauko, jolloin luovuin vaateostoksista vuodeksi ja pilasin elämäni ehdoin tahdoin. Olen kirjan alussa ja voin jo nyt sanoa, että minun ja kaimani lähtöasetelmat poikkeavat täysin toisistaan. Friman on joko–tai tyyppi ja totaalikieltäytyjä, minä taas kaikkia lakkoja ja totaalikieltäytymisiä viimeiseen asti välttelevä sekä–että- ja kultainen keskitie -ihminen. Erilaisuudesta huolimatta uskon, että tämä kirja auttaa ajattelemaan sitä, millaiseen vaatekeskeisyyteen sukupolvemme on kasvanut. Syvemmin en voi vielä tässä vaiheessa kirjaa arvostella, mutta Lauran vetävä ja itseironinen ote tempasi minut heti alusta mukaansa.

Saku Tuominen – Kuinka puut kasvavat ja miksi antilooppi ravistaa. Tämä äänikirja ilmestyy BookBeatiin 15.10., joten vielä hetken saan odottaa, mutta pian pääsen tämänkin kimppuun. Luen kaikki suuresti arvostamani Saku Tuomisen teokset ja mikäli uutuus jatkaa lainkaan edellisten linjaa, odotettavissa on mutkatonta kuunneltavaa suurin oivalluksin. Kirjan sanotaan lähestyvän luontoa monesta, yllättävästäkin näkökulmasta ja käsittelevän sitä, miten voisimme oppia luonnosta vielä paljon enemmän.

Moona Laakso – Vaurastu kuin nainen. Pidän positiivisena sitä, kuinka paljon rahapuhe on naisten keskuudessa lisääntynyt ja toivon, että tyttönikin oppivat tavoittelemaan taloudellista itsenäisyyttä. Samanaikaisesti koen välillä vieraantuvani vallalla olevasta puheesta, kun kaikki tunnutaan mitattavan rahassa, ja kun kaiken pitäisi olla tavoitteellista ja optimoitua. Itse intuitiivisena elämästänauttijana en haluaisi ajatella jokaista kahvikuppia turhana kuluna vaan arvokkaana omana hetkenä. Yhtä kaikki mielenkiintoisine haastateltavineen ja hyvine arvosteluineen (4,4/5) tämä kirja kiinnostaa minua, sillä ajattelen taloudellisen tasapainon vaikuttavan valtavasti mielenrauhaan.

Sellaisia tavaroita ja äänikirjoja minulla kulkee käsilaukussa mukana. BookBeatilla on kasvanut äänikirjojen määrä yhä laajemmaksi: nyt tarjolla on yli 300 000 e- ja äänikirjaa.
Viimeksi kirjoitinkin teille siitä, miten tärkeässä roolissa äänikirjat ovat perheessämme myös lasten näkökulmasta. Olen kokenut sen erittäin käytännölliseksi, että samasta palvelusta löytyy loputon kirjasto niin lastenkirjallisuutta kuin aikuistenkin teoksia romaaneista klassikoihin ja kaunokirjallisuudesta tietokirjoihin.
Uudet käyttäjät saavat kokeilla kauttani äänikirjoja maksuttomasti. Etu koskee uusia BookBeat-käyttäjiä. Rentouttavia ja uusia ajatuksia tarjoavia lukuhetkiä!