Jos vapun ainoa harmi on, ettei jalkaan tajunnut laittaa ballerinoja, on karnevaali sujunut juuri oikeissa tunnelmissa. Kepeä mieli leijailee jossain foliopallojen korkeudella ja munkkien päälle jaksaa vielä irtojätskinkin.
Myöhäisillan vapputrivia: mielestäni parhaat munkit tekee Fazer. Ensipuraisun näihin pieniin, pyöreisiin ja ilmaviin palleroihin saimme muutama vuosi sitten, kun ostimme niitä kaupan paistopisteestä (ja laitoimme tyhmänä sohvapöydälle, voitte arvata montako oli jäljellä, kun käänsin Sisustuskoiralle selkäni), ja nyt munkkeja oli tarjolla Fazun vappubrunssilla (onneksi, koska jännitin asiaa koko edeltävän viikon).
Omien seuralaistemme lisäksi vappupäivänä oli kaksi erityisen kivaa kohtaamista. Ensin sympaattinen lukija – raitamekossa – vetäisi brunssilla hihasta. Miten kiva olikaan, että moikkasit! Toiseksi Etelärannassa vastaan käveli nainen, jonka ihana asu – trenssi ja raitahuivi – pisti heti silmään. Lähempänä aurinkolasien takaa paljastui kukas muukaan kuin Noora H. Ylioppilaslakki ei siis todistetusti ole vapun ainoa uniformu, haalari 2.0 taitaa olla trenssi ja raidat.
Tietysti sitä oli tänään liikkeellä erityisin mielin siksikin, että bebe vietti ensimmäistä työväen juhlaansa. Pienen vappuheilan hymyt auttoivat unohtamaan alkuviikon rännän ja kaistan loppumisesta johtuneet tekniset ongelmat. Kiitos siis kärsivällisyydestä, kun blogi oli tällä viikolla pari kertaa alhaalla!
