Kerroin sisustussuunnitelmissa, että kaavailen penkin viereen mustaa lattiavalaisinta, ja nyt mainittu valaisin on saapunut. Mustaa lattiavalaisinta siksi, että vaalea kohta tuntui kaipaavan hieman särmää ja ryhtiä, ja oikeasti tunnelmallista valoakin.

Kaavailin vaihtoehtona peilin viereen myös seinävalaisinta lähinnä lasten takia, jotta valaisimella ei olisi mahdollisuutta kaatua. Tämä käytäväkohta kun on kahden lastenhuoneen välissä ja lapset kirmaavat siinä usein, ja onpa penkki usein perustuksina majallekin.

Toistaiseksi lattiavalaisin on onneksi enimmäkseen saanut olla rauhassa. Se oli kuitenkin varmasti hyvä päätös päätyä metalliseen valaisimeen lasisen sijaan myös tästä kaatumisriskinäkökulmasta.

Koska tämä sisustuspäätös oli minulla vähän haparoiva, enkä tiennyt, tulisiko lattiavalaisin varmasti istumaan kohtaan, en halunnut panostaa arvokkaaseen valaisimeen – eikä kaikessa voikaan panostaa, tai ole minusta edes tarpeen.

Tämä löytö on Ellos Home Nathan. Pelkäsin hieman, tuleeko postista huojuva vempula, tuotetiedoissa kun ei oltu tarkennettu taustoista mitään sen enempää. Annoin kuitenkin valaisimelle mahdollisuuden ja kun se saapui, ilokseni huomasin valmistajan olevan ruotsalaisen valaisinalalla vuosikymmeniä toiminut By Rydéns.

Valaisin on vempulan sijaan tukeva ja laadukkaan oloinen. Sen alusta tuntuu tarpeeksi painavalta ja osat ryhdikkäiltä. Ollakseen alennuksesta reilun satasen valaisin, minusta tämä oli meidän tarkoitukseemme mainio löytö. Katsoin juuri, että valitettavasti lattiavalaisinversio on ainakin tällä hetkellä Ellos Homesta ja Homeroomista loppu, mutta Nathanista löytyy myös seinä- ja kattoversiot.

Vaikka valaisin on muotokieleltään tällä hetkellä aika trendikäs, on siinä minun silmääni ajattomia piirteitä. Kun aloin tarkemmin katsoa vuosien varrella Pinterestiin tallentamiani sisustuskuvia, niissä monissa toistuu Serge Mouille -klassikko. Nuo 50-luvun ikoniset valaisimet maksavat kuitenkin kahdesta tuhannesta yhdeksään, joten sanotaanko näin, että Nathan oli tähän hätään ja tarkoitukseen enemmän kuin sopiva budjettiystävällinen tyyliserkku.

Tämäntyyppiset mustat metallilippaiset valaisimet, jota myös toinen 50-luvun klassikko, Mantis, edustaa, ovat minusta ympäristöön mukautuvuudessaan kiinnostavia. Vaikka valaisintyyli itsessään on aika teollinen, tämäntyyppinen valaisin sujahtaa ihmeellisen elegantisti niin moderneihin tiloihin kuin klassisiinkin. Inspiraatiota on kerännyt Black lamps -Pinterest-kansioon.

Vaikka en sisustakaan mid-century modern -tyyliin, on meillä 50-luvulta Eames DSR -ruokapöydäntuolit. Luulen, että siksikin tämä valaisintyyli miellyttää osana kodin kokonaisuutta.

Mukavaa lauantaita sisustamisen tai minkä tahansa parissa!