Keväällä, kun kirjoitin jutun siitä, mikä minulle matkailussa merkitsee, aloimme käydä hyvää keskustelua siitä, miten kotona vietetystä lomasta voisi saada yhtä paljon irti kuin matkustamisesta.
Aihe on itselleni ajankohtainen tämänhetkisen elämäntilanteemme takia, jossa ei jokaisella lomalla matkusteta ollenkaan, saati koko ajaksi tai pitkälle. Henkilökohtaisesti minulla arki ja lomat sekoittuvat helposti yhdeksi massaksi myös sen takia, että olen viettänyt kohta neljä vuotta kotona äitiyden ja yrittäjyyden myötä, eikä meillä ole kesämökkiä.
Ajankohtainen aihe on myös yleisesti monen miettiessä lennoista koituvaa hiilijalanjälkeä. Ikäistemme naisten keskuudessa trendaa nyt myös raha, jota halutaan jättää myös säästämiseen ja sijoittamiseen. On syy koti- tai lähilomaan mikä hyvänsä tai monen syyn yhdistelmä, on lomailuun yritettävä saada uusia näkökulmia ja mietittävä lomailua myös mikrohetkien kautta.
Nyt sopivasti syysloman kynnyksellä onkin hyvä ajankohta palata tähän kotona lomailun teemaan. Kuvat ovat kesäiseltä Noormarkun ruukin -lomalta ja Hotel St Georgen pressikierrokselta.
Miten siis saada kotiloma tuntumaan arjesta poikkeavalta?
Tekemällä asiat kaikilla mahdollisilla tavoilla erilailla kuin arkena, sanoisin. Ensinnäkin yrittäisin aloittaa kotiloman siivotussa kodissa, mutta jättämään muuten kotityöt mahdollisimman pitkälti lomaa edeltävään ja lomanjälkeiseen aikaan. Vaarana ainakin itselläni on se, että löydän itseni ripustamasta pyykkejä lomallakin.
Toki kääntäen kotilomaa voi lähestyä niin, että tekee kerrankin kotona sellaiset asiat, joihin ei muuten ole aikaa. Loman tarkoitus on kuitenkin rentoutuminen, niin se, että saa esimerkiksi pitkään painaneen asian hoidettua, voikin olla kaikista rentouttavinta mielelle. Ehkä hyvä ajatus voikin olla omistaa jokin tietty päivä tai joka päivästä vaikka puoli tuntia tällaiseen ja muuten keskittyä hyvällä omallatunnolla rentoiluun.
Ne ruoat, jotka lomalla syö kotona, pyrkisin tekemään erityisiksi ja arjesta poikkeaviksi. Aamiaiselle tavallisen ruikkarin sijaan vaikka ihanat lohibagelit ja tuoremehua jalallisista laseista. Illalliselle uuden reseptin kokeilua, take away -herkuttelua tai alku- ja jälkiruoat mukaan ateriaan (kukaan ei käske tekemään kaikkea itse, vaan esimerkiksi jälkkärit voi hakea kaupunkireissulla konditoriasta). Kesällä tietenkin on parasta syödä kaikki mahdolliset ateriat pihalla tai parvekkeella.
Sen lisäksi, että kotona olemisesta pyrkii tekemään erityistä, lähtisin myös mahdollisimman paljon pois kodista erilaisille päiväretkille. Ihanteellista siitä näkökulmasta, että loman saa tuntumaan mahdollisimman pitkältä ja vaihtelevalta, on varmasti suunnata sekä luontoon että kaupungille, tai ylipäätään keskenään erilaisiin ympäristöihin.
Kaupungilla tekisin kaikkea ihanaa, mitä mieli tekee, ja mille ei ole arkiviikkoina mahdollisuutta. Menisin lukemaan ihanaan kahvilaan, kävisin museoissa (jolloin Museokortti on suositeltava), norkoilisin kauniissa kirjastossa, menisin leffaan, testaisin uuden ravintolan, piipahtaisin kivoihin putiikkeihin, treffaisin kavereita, varaisin hieronnan tai aikatauluttaisin esimerkiksi kampaajan juuri lomaviikolle.
Näistä aasinsiltana päästäänkin hyvään teemaan, jonka lukijani nosti esille: miksi kotikaupungissa vietetystä lomasta tulee niin helposti tuhlailufiilis, vaikka totuus on se, että sillä summalla, minkä vaikka viikon ulkomaanmatkassa säästää, voi hyvällä omallatunnolla nauttia hieronnoista sun muista.
Toki jos kotilomaan varaa monet fine diningit ja spat, niin saa siitäkin kustannuksia aikaan, mutta esimerkiksi arkilounaiden syöminen ulkona, hyvissäkin ravintoloissa, on suhteessa todella edullista kivaa.
Ehkä sitä voisikin yrittää määrittää itselleen jonkinlaisen budjetin ja käyttää sitten se raha hyvällä omallatunnolla itselle mieluisimpaan tekemiseen. Jos budjettia on, jo yksikin kodin ulkopuolella vietetty hotelliyö staycation henkeen voi tehdä lomantunnulle ihmeitä.
Luinkin juuri eilen Rolf Dobellin elämän ajatusharhoja purkavasta Paremman elämän taito – 52 reittiä onnellisuuteen -kirjasta seuraavaa: ”Kokemuksen kestosta ei jää muistijälkea. Aivomme arvottavat jälkikäteen kolmiviikkoisen loman yhtä hyväksi tai huonoksi kuin viikonkin loman. Kokonaisarvioon vaikuttavat vain loman kohokohta ja sen loppu.”
Ilmankos esimerkiksi yhden yön Turun miniloma todella tuntui vähintään pidennetyltä viikonlopulta.
Meillä syyslomaviikko on ihan tavallinen viikko, mutta tänään pääsemme mieheni kanssa iltapäiväteetreffeille ja ensi viikolla minulla on pitkästä aikaa kampaaja. Marraskuussa menemme viikonlopuksi vuokramökille ihan vain hengailemaan villasukissa takkatulen ääreen. Yhtä kaikki tiedossa on sopivasti sekä kaupunki- ja luontohenkistä arjen katkaisemista että mukavia mikrohetkiä.
Mitä teillä on suunnitelmissa?
