Eilen meille tuli tavallista ihanampi perjantaipuska, sain porvoolaispihalta poimittuja pioneita.

Pioni taitaa olla tällä hetkellä the juttu, kaikista trendikkäin ja ihailluin kukka. Ehkä ihmettele. Herkät kukat ovat täydellisiä kaikessa epätäydellisyydessään: pienistä hassuista nupuista kuoriutuu näyttäviä romanttisia kukkia kippuraisten varsien päähän. Ja se tuoksu.

Kesä on herättänyt tässä kerrostaloihmisessä pienen omakotitaloasumisen kipinän. Tiedättehän romantisoinnin, miten mahtavaa olisi ottaa aurinkoa ja grillata omalla pihalla – ja tietenkin kasvattaa pioneita.

Yhtä nopeasti alan kuitenkin ajatella lumitöitä ja muita riesoja ja ennen kaikkea sijaintia. Kuinka paljon pidemmälle joutuisimmekaan muuttamaan. Kävelen tällä hetkellä töihin vartissa ja se on parantanut ruuhkabussissa köröttelyä vihaavan elämänlaatua huomattavasti.

Oli miten oli, asiat saavat kypsyä rauhassa ja nyt emme tietenkään ole muuttamassa yhtään mihinkään. Kukkakuumeen lievittämiseksi ehdotin vanhemmilleni pionien istuttamista mökille juhannusruusujen seuraksi. Betoniviidakko ja romanttinen puutarha muodostavat juuri sopivan voimakkaan kontrastin.