
Jos epidemiasta hyviä puolia etsii, yhdeksi koen sen, että kotimaanmatkailulla on nyt näytön paikka. Pidempään minua seuranneet muistavat, että aloitin kaksi kesää sitten vuonna 2018 #viehättäväkohde-sarjan, jolla tuon esille kotimaanmatkailun helmiä ja vinkkejä: hotelleja, museoita, kyliä, vanhoja kaupunkeja, putiikkeja, kahviloita, puistoja, kartanoita, mitä vain paikkoja, jotka ovat vierailemisen arvoisia ja viehättäviä. Ja tänä kesänä kotimaanmatkailua nostava sarja on tietysti ajankohtaisempi kuin koskaan.

Aloitin sarjan, koska haluan antaa tukeni sellaisille yrittäjille, jotka ylläpitävät, vaalivat ja kehittävät Suomessa oikeasti viehättävää ja viihtyisää matkailua ja vapaa-aikaa. Lisäksi haluan tietysti olla teille avuksi viikonloppujen, vapaa-ajan ja lomien suunnittelussa. Ja onhan minulla omakin lehmä ojassa uusien kohteiden löytämiseksi. Toivon, että kerryttäisimme yhdessä yhteistä ideapankkia vierailun arvoisista kotimaankohteista Instagramiin tunnisteella #viehättäväkohde. Kiitos kaikille tähän mennessä vinkkejään jakaneille! Ja muuten vanhoihin kuviin voi lisätä tunnisteen myös jälkikäteen kuvatekstiin.

Rehellisesti sanottuna pidin Suomea pitkään ”kelmusämpylämaana”, ja edelleenkin ajattelen, että joihinkin muihin maihin verrattuna olemme jokseenkin jäljessä sellaisesta kulttuurista, että paikoista tehdään intohimolla ihania ihan vain ihanuuden takia. Että kahvila ei olekaan vain juhlamokankulautuspaikka, vaan viihtyisä ja sympaattinen elämys ja kokemus.

Kyse ei missään vaiheessa ole ollut turhantärkeilystä, vaan juurikin intohimosta nähdä kunkin kohteen ainutlaatuisuus: jossain se on vanhassa navetassa lankkulattioiden natinassa tarjoiltu itse tehty korvapuusti ja toisaalla taas moderni merenrantalounge.

Minulle #viehättäväkohde on sellainen, jonne kannattaa erikseen lähteä, piipahtaa tai poiketa. Sellainen, josta sanotaan kuskina ajavalle aviomiehelle, että no se on ihan tuossa reitin varrella, vaikka oikeasti ihana kahvila pidentää huoltoasemasumppiin nähden matkaa puoli tuntia.

Vaikka kelmusämpyläkulttuuriakin meillä edelleen on, ja olkoon, eiköhän sitä ole muuallakin, niin Suomi on myös täynnä aarteita, ja niitä tällä sarjalla haluan nyt kolmatta vuotta tuoda esille.

Meillä tästä vuodesta tulee toinen kotimaankesä putkeen. Viime kesänä pysyimme Suomessa vapaaehtoisesti ja tänä vuonna sekä vapaaehtoisesti että olosuhteiden pakosta. Meillä ei ollut nytkään ulkomaanmatkaa varattuna, mutta olisimme sellaisen saattaneet loppukesään varata.

Lähden kuitenkin enemmän kuin hyvillä mielin viettämään toista kotimaankesää. Vaikka etenkin välimerellisiin kohteisiin ja muutenkin Eurooppaan pääseminen edes silloin tälloin on minulle edelleen todella tärkeää, olen kaikin puolin mielelläni mukana muutoksessa, jossa lähimatkailua kehitetään houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Että aina ei olisi ”pakko” lähteä ulkomaille virkistyäkseen.

Jos emme olleet ehtineet varata ulkomaanmatkaa, niin vielä emme ole varanneet mitään Suomestakaan. Jotenkin sitä on edelleenkin niin odottavaisella tuulella, että minne voi mennä ja milloin ja miten. Voikin olla, että meidän kesänvietto tulee keskittymään pääasiassa spontaaneihin päiväretkiin. Täältä Helsingistä onneksi mukavasti kipaisee esimerkiksi Hangossa, Porvoossa, Tammisaaressa ja Fiskarsissa, miksei sellaisissakin vaihteeksi kuin Lahti ja Hämeenlinna. Niin ikään listallani on paljon paikallisia rantoja, puistoja ja saaria, uusia ja sellaisia, joihin on taas muutaman vuoden jälkeen mukava palata. Ja tietenkin pidämme mielen avoinna joillekin yöpymisillekin.

Uskon, että kesäkuun aikana suunnitelmat selkiytyvät sen, minkä niiden edes tarvitsee selkiytyä. Rehellisesti sanottuna pienten lasten kanssa pidän siitä, että kesän aikataulu on melko väljä. Minusta ei ole pakkaamaan joka toinen päivä uusia yöromppeita, vaan mieluusti otamme väleihin leppoisia omassa pihassa vietettyjä päiviä ja pidämme tukikohtaa päällisin puolin kotona. Tosin jokin maisemanvaihdos olisi hyvä tehdä ja varmasti tehdäänkin.

Js teillä on jokin helmi jo tähän hätään, niin kyllä vain on kommenttiboksi auki! Kaikki jutun kuvat ovat Suomesta. Niissä näkyy Louhisaaren Kartanolinnaa, Vanhaa Raumaa, Fiskarsia, Kallahdenniemeä, Ravintola Saarta, Yyteriä, Noormarkun ruukkia, Mathildedalia, Koiramäen eläinpuistoa, Naantalia ja Tampereen Hatanpään arboretumia. Toivottavasti jo näistä linkkeineen olisi monelle inspiraatiota kesäsuunnitteluun!