Voi kunpa Suomessa varjoa tarvittaisiin hieman useammin aurinkoa kuin sadetta varten. Sellainen terassillamme kuitenkin nyt, josko heinäkuussa elohopea alkaisi pysyä korkeammalla.
Aurinkovarjo oli terassimme viimeinen iso hankinta, ja niin kuin kaikki muutkin kalusteemme, myös tämä vaati ahkeraa kauppojen koluamista ja netin ympäri kääntämistä. Toiveissa oli puhtaanvalkoinen, halkaisijaltaan 3-metrinen varjo, joka olisi tarpeeksi tukeva turvallisuussyistä. Sopivan löysimme lopulta Kruunukalusteen Lux-mallista.
Mukavana bonuksena varjo on neliskanttinen, mikä tekee siitä vielä skarpimman ja modernimman. Toiset lisäpisteet herusivat lapsiturvallisesta jalasta. Suurimassa osassa varjoja on teräväreunaiset kivipainot, mikä vielä paljon kaatuilevan yksivuotiaan kanssa tuntui ikävältä ajatukselta. Kulmistaan pyöristettyyn muoviin ei haittaa, vaikka joskus horjahtaisikin. Pyörien ansiosta varjoa saa helposti siirreltyä, toki paikallaan ollessa lukitus on päällä.
Nappasin kuvat varjon asennuksen yhteydessä, niin en kirkkaalla säällä huomannut muutamia varjon sisälle jääneitä muoveja. Älkää niistä välittäkö. Aurinkovarjo on tärkeä muistaa laittaa alas yöksi ja pois lähtiessä. Mikäli tuulenpuuska osuu varjoon kuin purjeeseen, voi tukevakin auringonsuoja saada pahaa tuhoa aikaiseksi.
Henkisesti espanjalaisena kestän kovaakin hellettä, mutta aurinkoa olen lopettanut aikuisena ottamasta. Siksi pidän siitä, että terassillamme voi olla ulkona mutta suoralta paahteelta suojassa paitsi aurinkosohvalla nyt myös ruokapöydän ääressä.
Herkän kauniit kesäkukat ovat Lisbet e.:n tuliainen. Mitä sitä muuta suburbialaisrouva toiselle toisi. Pöytäkukkien lisäksi ruukkuja meillä ei terassilla ole, vaan olen ainakin toistaiseksi sitä mieltä, että terassia kiertävä puutarha ajaa kasvillisuuden asian (ja koska taapero). Käynkin hortonomin hartaudella vahtaamassa, koska ensimmäiset hortensiat ja pionit puhkeavat kukkaan. Tuskin kuitenkaan tänä vuonna. Kirsikkapuu oli jo loistossaan, mutta omenapuussa ei ole merkkiäkään kukkimisesta. Osaako kukaan valaista, miksi?
Vielä emme ole nauttineet pihalla yhtäkään aamiaista, joten erityisesti sitä odotan heinäkuulta. Oikean kesän tunnistaakin siitä, että pihalla tarkenee aamusta iltaan. Kerran keskipäivällä pikakahvi mukissa ja Radio Suomi eetterissä matkustin jo teleportilla mökille, joten eiköhän tästä hyvä tule. Ylihuomenna on erityisen kiva käynnistää kuukauden loma, kun kauden tärkein tila on kalustukseltaan ja sisustukseltaan valmis.
