Kaupallinen yhteistyö, IKEA Suomi ja Asennemedia

Alkusyksy on minusta luonteva aika puhua toimivasta arjesta myös unen näkökulmasta, ja tehdä pieni tilannekatsaus siihen, kuinka nukkuminen sujuu. Ovatko kotitalouden nukkumisjärjestelyt toimivia, kaipaavatko nukkumiseen tarvittavat tuotteet päivittämistä, tukevatko omat rutiinit hyvää unta ja onko arjessa ehkä jotain sellaista kuormittavaa, mikä unta häiritsee.

Se, kuinka tärkeää uni on, on varmasti kaikille selvää, mutta viimeisen vuoden aikana uni tuntuu nousseen ihan erityisesti muutaman bestseller-kirjankin myötä hyvinvointikeskustelun keskiöön – ja minusta se sitä oleellisemmin onkin kuin vaikka lopulta vain marginaalia koskettava fitnessbuumi. Uni on elinehto meille kaikille ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta.

Itse edustan kultaisen keskitien koulunkuntaa tässäkin. Tiedän, että jos alkaisin niin sanotusti suorittaa nukkumista (minuutintarkka rytmi, unta mittaava älykello, ehdottomat ei koskaan puhelinta sänkyyn -kiellot ja mitä kaikkea tähän voisi vielä listatakaan), hyvä aikomus kääntyisi stressaamisella ja ehdottomuudella itseään vastaan. Itselleni sopii asettaa enemmänkin suuntaa-antavat raamit levosta ja palautumisesta huolehtimiseen – huolehtia perusasiat kuntoon. Ennen kaikkea haluan tiedostaa unen tärkeyden, jotta en ehdoin tahdoin tee itselleni hallaa kukkumalla, vaikka siihen en voisikaan aina vaikuttaa, millainen yöstä lopulta tulee.

Pitkäaikainen yhteistyökumppanini IKEA jakaa hyvin samanlaisen ajatuksen kanssani hyvästä arjesta tarjoamalla toimivia, kauniisti muotoiltuja ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaan suunniteltuja hyvän hinta-laatusuhteen tuotteita myös nukkumiseen. Yhdeksän vuotta sitten valitsimme sängyksi IKEA-testivoittajan (tällä nimellä jo lopetetun SULTAN SONGLI -mallin). Sama runkopatja on meillä edelleen, ja nyt sänky muuttaa kolmanteen kotiin. Tämänhetkinen monipuolinen valikoima löytyy sängyt-osastolta, jossa runkopatjojen lisäksi on muun muassa verhoituja sänkyjä, kerrossänkyjä ja sohvasänkyjä.

Lähdin purkamaan omia unikuulumisiani ensin unipäiväkirjaan ja siitä kysymyksiin.

Millainen nukkuja olen?

Olen herkkäuninen, mutta nykyään paljon parempi nukkuja kuin nuorena olin, ja tästä osaan olla todella kiitollinen. Lyhytaikaisetkin unettomuudet kokemukset ovat rankkoja fyysisesti ja henkisesti, pidemmistä puhumattakaan. Se, että minulla on kokemusta myös huonosti nukkumisesta, on suurin syy siihen, miksi minulle on nykyään todella tärkeää pitää rytmistä kiinni – ei minuutintarkasta, mutta suuntaviivoista. Kun pidän kiinni rytmistäni, olen nykyään riittävän hyvä nukkuja. Sellainen en ole koskaan ollut, enkä varmasti tule olemaankaan, että nukahtaisin minne vain milloin vain, vaan nukun hyvin ainoastaan silloin, kun olosuhteet ovat kunnossa, eikä esimerkiksi valo tai äänet häiritse unta. Reissuille yritänkin aina muistaa varmuuden vuoksi silmäsuojan ja korvatulpat.

Olenko aamu- vai iltaihminen?

Tähän en ole oikein koskaan osannut vastata, olen tasaisesti molempia. En pomppaa ylös kuudelta virkeänä, mutta en myöskään kuku iltaisin kahteen asti: minulle sopii olla tasainen molemmista päistä. Pidän kovasti aamuista, kun saan nousta syömään rauhassa aamupalan ja päivä on vielä edessä, mutta yhtä lailla saatan saada kymmenen yhdentoista maissa illalla idean kirjoittaa tai ratkaista jotain – en kuitenkaan mielellään enää sen jälkeen. Taidan siis olla rytmi-ihminen! Koska rytmi sopii minulle niin hyvin, en halua tai edes uskalla horjuttaa sitä tasapainoa, että nukun nykyään niinkin hyvin kuin nukun. Olkoon kuinka tylsää tahansa, valvon nykyään vain hyvin harvoin ja vain poikkeuksellisesta syystä. En myöskään osaa nukkua päiväunia kuin hyvin harvinaisissa tapauksessa, joten omalla kohdallani unien on osuttava yöaikaan.

Kuinka paljon nukun?

Tyypillinen yö minulle on noin klo 23 illasta klo 7.30 aamuun. Eli kahdeksisen tuntia, plus miinus jotain. Jos saan nukkua tämän ajan keskeytyksettä tai edes vähillä keskeytyksillä, määrä riittää minulle hyvin. Koen siis, että unentarpeeni on aika keskiverto, ei erityisen suuri mutta ei pienikään. Yhden päivän jaksan lyhyemmilläkin unilla, mutta jo toinen huonompi yö putkeen näkyy välittömästi voinnissa. Voinnista puheenollen, haluan pitää kiinni rytmistä ja edes kohtuullisesta unimäärästä myös vastustuskyvyn takia. Olen joinain kausina sairastellut poikkeuksellisen monia flunssia, joten pidän huolta unesta myös pysyäkseni terveenä.

Missä asennossa nukun?

Nukun sekä selälläni että kyljelläni. Vanha tyynyni tuli muutenkin vaihtoikänsä päähän, ja samalla koin hetken sopivaksi kokeilla ergonomisempaa tyynyä ihan senkin takia, että narskutan öisin. Unipäiväkirjani perusteella minulle suositeltiin KLUBBSPORRE-ergotyynyä. Ergonomisessa tyynyssä on toisella puolella pehmeää päätä, niskaa ja harteita tukevaa vaahtomuovia, ja toisella puolella viilentävää geeliä pitämässä lämpötilan tasaisena. Tyynyasiat, jos mitkä, ovat makuasioita, mutta minulle tämä korkea ja napakka, mutta kuitenkin vaahtomuovilta pehmeän mukautuva tyyny oli nappivalinta. Paitsi että minun on todella hyvä nukkua tyynyllä, KLUBBSPORRE-ergotyyny tukee lukiessa niskaa paremmin kuin yksikään aikaisempi tyynyni on tukenut.

Mikä minulle merkitsee nukkumisessa?

Siisteys, raikkaus ja harmonia merkitsevät minulle nukkumisessa todella paljon. Pidän mieluusti makuuhuoneen vain makuuhuonekäytössä ilman televisiota. Tunnelmaan en kaipaa satunnaista peiliä, kukkia, kynttilää tai kirjaa lukuunottamatta mitään ylimääräistä, en koriste-esineitä tai niin kuin arvaatte, kuoseja tai värejäkään. Yksi erinomainen tapa pitää huolta puhtaudesta, hygieniasta ja raikkaudesta on patjoihin ja tyynyihin erikseen myytävät suojukset. ÄNGSKORN-patjansuojus asetellaan kuminauhoilla patjan ja lakanan väliin, missä se suojaa patjaa lialta ja pidentää käyttöikää. Saman sarjan pehmustettu ÄNGSKORN-tyynynsuojus pidentää puolestaan tyynyn ikää, ja vetoketjun avaamalla tyynynsuojus on helppo irrottaa pesuun. Tämän on minusta ihan ehdoton lisä etenkin niihin ergonomisiin tyynyihin, joita ei voi koneessa pestä, kuten omaan KLUBBSPORRE-malliini. Sekä ÄNGSKORN-patjansuojuksen että -tyynynsuojuksen voi konepestä 60 asteessa.

Miten päivitän makuuhuonetta?

IKEA-runkopatja meillä tosiaan vielä jatkaa yhdeksän vuoden jälkeen uuteen kotiin, sillä sängyissä suositeltu vaihtoväli on 10–15 vuotta, ja runkopatjamme on edelleen moitteettomassa kunnossa. Sijauspatjan uusimme nyt lähestyvän muuton yhteydessä ihan niin kuin uusimme viimeksikin muuton yhteydessä neljä vuotta sitten. Petauspatja suositellaankin vaihdettavaksi noin viiden vuoden välein. Uusi petauspatja vaikuttaa nukkumisen hygieniaan, mutta myös pidentää sängyn ikää. Meidän uusi petauspatjamme on kaunis luonnonvärinen TISTEDAL-petauspatja, jonka lähimpänä ihoa oleva kangas on valmistettu kestävästi tuotetusta 100 % puuvillasta. TISTEDAL-petauspatja edistää rentoutumista vähentämällä kehoon kohdistuvaa painetta luonnonlateksitäytteellä.

Miten perhe-elämä vaikuttaa nukkumiseeni?

Esikoisen aikaan olin väsynyt ja hän nukkui huonosti, mutta nuoremman kanssa olemme selvinneet onneksemme vähin väsymyksin. Nykyään molemmat tytöt nukkuvat yöt putkeen lukuun ottamatta vanhemman satunnaisia heräämisiä painajaisiin tai pieniä asiaan kuuluvia unikiertoja. Herkkäunisena äitinä minun on ollut pakko olla johdonmukainen lasten nukuttamisen kanssa. Pidimme molemmille tytöille unikoulun, ja siinä minulle suurena apuna ja tukena oli asiantuntijoiden käytännönläheinen ja kiihkoton kirja, Anna Keski-Rahkosen ja Minna Nalbantoglun Unihiekkaa etsimässä – Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin. Niin kuin lasten nukkumisjärjestelyistä kirjoitin, meillä tytöt nukkuvat samassa huoneessa nykyisessä kodissa ja myös uuteen kotiin heille tulee yhteinen makuuhuone. Hänen korkeutensa Sisustuskoira Onni nukkuu yöt meidän jaloissamme, mutta karvakerästä harvoin on haittaa, mitä tyynypaikan saattaa huomata viedyksi, kun palaa yölliseltä vessareissulta.

Millainen unimaailmani on?

Muuten luulen näkeväni unia ihan tavalliseen tapaan, mutta jonkin aikaa olen nähnyt toistuvasti perheeseeni liittyvää painajaista, jonka jälkeen herään peloissani ja ahdistuneena. Satunnaiset painajaiset eivät haittaa, mutta tämä painajainen, joka liittyy kaikista tärkeimpään asiaan, perheeseeni, ja joka toistuu samanlaisena ja todentuntuisena, on ollut minulle raskas seuralainen. Uskon, että toistuvalla painajaisella voi olla tekemistä kuormituksen kanssa ja toivon, että alkaisin pikkuhiljaa päästä eroon tästä yöllisestä seuralaisesta elämän tasaantuessa. Päiväkodin aloitus jo lisäsi merkittävästi yrittäjyyden ja äitiyden tasapainoa elämässäni ja asunnon vaihdossa ollaan nyt loppusuoralla. Lopullisesti arkemme helpottuu, kun mieheni valmistuu opiskelustaan, mutta se on väistämättä poikkeusvuoden takia viivästynyt. Ja poikkeusvuodesta puheenollen, ihan varmasti sekin voi jossain määrin takaraivossa painaa, vaikka en aktiivisesti aikaa murehdikaan. Onko teillä kokemusta tällaisesta, toistuvan painajaisunen alkamisesta, sekä siitä, miten unesta lopulta pääsee eroon?

Millä asioilla parannan unta?

Kuten sanottu, minulle kaikista tärkeintä on pitää perusasiat kunnossa. Uusia tuotteet suositusten mukaan ja pitää ne suojilla raikkaina. Uusi ergonomisempi tyyny alkoi vaikuttamaan positiivisesti nukkumiseeni heti ensimmäisestä yöstä (ja nyt mieheni haluaa tyynykateuksissaan samanlaisen). Pimentävä IKEA-rullaverho on ollut tässä kodissa aivan ehdoton paitsi ikkunassa myös pariovissa. Uuteen kotiin hankimme ehtiessämme myös pimentävät verhot, tällä kertaa varmasti korkeisiin kapeisiin ikkunoihin perinteiset verhot rullaverhojen sijaan. Nukkumisolosuhteiden lisäksi edesautan hyvää unta rytmillä ja rutiineilla, joka minulla on vähintään iltatee. Myös iltakävely koiran kanssa, jakso sarjaa, hetki lukemista tai äänikirjan kuuntelemista ovat itselleni meditatiivisia hetkiä ennen nukkumaan menemistä. Myös alkoholin ja kofeiinin nauttimisessa pidän mielessä niiden vaikutukset unen laatuun. Yhden espresson voin hyvin juoda illallisen jälkeen, mutta kotona myöhäisen illallisen jälkeen, jos olemme syöneet kahdestaan vasta lasten mentyä nukkumaan, suosin varmuuden vuoksi kofeiinitonta espressoa, jos kahvin haluan nauttia.

Mitä vielä voisin tehdä paremmin unen eteen?

Vaikka koen tällä hetkellä voivani suhteellisen hyvin nukkumisen suhteen, täydellisestä unikäyttäytymiseni ei missään nimessä ole. Yhä edelleen esimerkiksi saatan selata sängyssä puhelinta. Aina tämä ei ole minulle maailmanloppu, vaan voi rentouttaakin, jos koen tärkeäksi vielä päivän päätteeksi tarkistaa jotain mielessä pyörivää. Kuitenkin tavoitteeni on alkaa laittaa puhelin edes valtaosasta iltoja varhaisemmin pois, ja myös oppia lopettamaan työnteko läppärillä tarpeeksi aikaisin. Samoin voisin petrata siinä, että ylipäätään menen aikaisemmin sänkyyn, että aikaa jää lukemiselle, rentoutumiselle ja kierrosten laskemiselle sen sijaan, että unen olettaisi tulevan heti. Yritän myös edistää muuta tasapainoa elämässäni, mikä toivottavasti vaikuttaa myönteisesti ainakin painajaisongelmaan. Sitä minulla ei onneksi ole hetkeen ollut, etten stressin takia saisi unenpäästä kiinni. Kerrata voisin suomalaisen unilääkärin Henri Tuomilehdon kirjaa Nukkumalla menestykseen, joka oli minusta maanläheisen selkeä tietopaketti nukkumisen tärkeydestä.

Millainen olisi unelmien aamu?

Unelmien aamuna heräisin keskeytyksettömän kahdeksan tunnin yöunen jälkeen siihen, että lapset tulevat tulevat kainaloon, pötköttelemme koko perhe hetkeen aikaa, nousemme laittamaan aamiaista illalla siivottuun keittiöön ja edessä on aikataulultaan kiireetön mutta mukavaa ohjelmaa sisältävä päivä. Myöhään nukkumisen tai kellon ympäri kestäneiden unien sijaan haaveilen enemmänkin siitä, että heräisin suhteellisen varhain virkeänä ja edessä olisi vielä koko kiva päivä.

Oman unitilanteen pohtiminen syksyisen arjen alussa, ja myös asunnonvaihdon lähestyessä, teki todella hyvää. Nukkumisenkin näkökulmasta voin sanoa odottavani kovasti asumisen seuraavaa vaihetta ja uuden kodin arkea. Sitä, että saan nukahtaa omaan tuttuun mutta raikastuksen kokeneeseen sänkyyn, uudessa kodissa, mutta tutussa turvallisessa seurassa.

Olen ennenkin puhunut siitä, että vaikka sitku-elämää ei suositella elettäväksi – elämä kun tulee aina olemaan keskeneräistä – niin toisinaan sitten kun -ajattelu on juuri se, mikä auttaa kantamaan. Kyllä minua vain helpottaa ajatella, että sitten kun nukun ensimmäistä kertaa uudessa kodissa, hengitän raukeana syvään ja suljen edes osan päässä avoinna olleista ja jumittaneista välilehdistä ison urakan jälkeen.

Oikeastaan hyvä uni ei juurikaan eroa keskustelusta hyvästä elämästä. Nukummeko hyvin, siksi että voimme hyvin? Vai voimmeko hyvin siksi, että nukumme hyvin? Minusta näitä kahta ei voi erottaa toisistaan, vaan kyseessä on nimenomaan positiivinen kierre.

IKEA Suomi haluaa haluaa kiinnittää syksyn arjen haasteiden alkaessa huomion nukkumiseen, unen laatuun ja määrään. Suomalaisten uni tehdään näkyväksi digitaalisen unitaideteoksen avulla. Teokseen voi osallistua jokainen ja sen elämistä pääsee seuraamaan reaaliaikaisesti 22.10. asti osoitteessa ikea.fi/unemme. Verkkosivun lisäksi teos on esillä Musiikkitalon isolla screenilla 20.9. asti yöaikaan klo 24-06.