Kirjat saatu arvostelukappaleina

Toivottavasti teillä on ollut ihana kesäviikonloppu, lukien tai muuten rentoutuen! Omat suosikkini lifestyle-opusten lisäksi ovat tietokirjat hyvästä elämästä. Luitteko tänään Hesarista Hyvän elämän eliittiopinnot -jutun? Juttu kertoo siitä, miten self help -kirjallisuuteen varauksella suhtautunut toimittaja osallistui verkossa Yalen suosituimmaksi nousseelle kurssille, Science of wellbeing. Lopussa oli hienosti tiivistetty kurssin opit, joilla parantaa hyvinvointia.
Minua on jo pitkään mietityttänyt self helpin paradoksi: self helpiä pidetään, aivan niin kuin toimittajakin jutussa alussa piti, naiivina yksinkertaisia ratkaisuja tarjoavana kirjallisuudenlajina, mutta itse en ole törmännyt tällaiseen laisinkaan. Jokainen minulle tärkeä self help -kirja päinvastoin sanoutuu oikein alleviivaten irti siitä, että elämässä olisi koskaan valmiita ja täydellisiä vastauksia. Elämä on aina monimutkaista ja moniuloitteista, ja juuri siksi tarkastelemisen arvoista.
Tein Instagram Storyssa kaupallisen yhteistyön uuden Entä jos -kaupan kanssa, ja minusta itsensä kehittämiseen ja hyvään elämään liittyviä tietokirjoja myyvän verkkokaupan nimi on mahtavan osuva.
Nimenomaan se, että entä jos, entä jos asiat ovat noin sen lisäksi, että ne ovat näin. Olen muutenkin viime aikoina törmännyt monen arvostamani henkilön, kuten Saku Tuomisen ja Perttu Pölösen suusta siihen, miten paljon tärkeämpiä ovat kysymykset kuin vastaukset. Entä jos koulussa ei pistettä saisikaan oikeasta vastauksesta, vaan erinomaisesta kysymyksestä?
Ei siis valmiita helppoja vastauksia, koska sellaisia ei elämässä ole, vaan havaintoja, oivalluksia, kysymyksiä, näkökulmia, vaihtoehtoja ja pohdintoja. Jo antiikinaikaista viisautta ja toisaalta viimeisimpiä tutkimustuloksia, huippuammattilaisten kokoamana.
Olkoon self-helpin maine mikä tahansa, minusta henkilökohtaisesti se on uskomattoman hienoa, että alaansa vuodet ja vuosikymmenet perehtyneet ammattilaiset jakavat ja kokoavat tietoaan meille tavallisille ihmisille helposti ymmärrettävässä ja kiinnostavassa muodossa filosofian, psykologian, luovuuden, viisauden ja muun saralla – ja aina tieteeseen perustuen. Mitä enemmän tällaisia kirjoja luen, sitä nöyremmäksi tulen elämälle, ja sitä varmempi olen, että täydellistä elämää ei olekaan, mutta hyvää taas on – ja siitä näillä itseäni fiksuimmilla on paljon sanottavaa.

No mutta, niihin kirjoihin. Omalla kohdallani karanteenikevät vähensi, ei suinkaan lisännyt ylimääräistä aikaa, joten paljoa en pystynyt lukemaan, mutta sitäkin tärkeämmän kirjan luin: Maaret Kallion Voimana toivo. Maaretin teoksista on tullut minulle turvakirjoja: jo pelkästään mahdollisuus tarttua niihin koska hyvänsä kirjahyllystä antaa minulle mielenrauhaa. Tällainen tuli myös Voimana toivo -kirjasta.
Maaret kirjoittaa, jälleen, valtavan inhimillisesti elämän kaikista sävyistä. Maaretia lukiessa ei koskaan ole sellainen olo, etteivätkö kaikki tunteet olisi sallittuja. Hänen lähestymisensä on kaukana väkinäisestä pakkopositiivisuudesta, mutta silti hänellä on todella lohdullinen sanoma löytää toivoa myös vaikeammista ajanjaksoista ja asioista. Suosittelen kirjaa todella lämpimästi ja olen kiitollinen Maaretille siitä, kuinka hän koronankin aikana kulki suorastaan koko kansan rinnalla ja sanallisti ammattilaisena monelle vaikeaa ja kaikille ainakin ihan uutta tilannetta.

Tällä hetkellä luen kahden suomalaisen huippunaisen, teologian tohtori ja tutkija Jenni Spännärin sekä psykologian tohtori ja dosentti Eeva K. Kallion kirjaa Viisaus – Käyttäjän opas. Viisaus on minusta valtavan kiinnostava aihe, joka yhdistää monia itselleni tärkeitä teemoja, kuten halua pohtia asioita eri näkökulmista, itsensä tuntemista ja myötätuntoa. Takakannessa sanotaan, että viisaus ei ole niin mystinen asia kuin voisi luulla, ja heti kirjan alussa tulikin sellainen olo, että nyt on saatu suuri aihe ymmärrettävään muotoon. En malta odottaa, että pääsen kirjassa eteenpäin.
Paavo ja Lauri Järvilehdon kirja PIM! Olet luova on hauska kirja vaikka kesälomalle: lennokas, helppo- ja nopealukuinen teos kutkuttelemaan luovuutta, jota meissä kaikissa on. Rakastan sen oikaisemista, että luovuus olisi sitä, että osaa piirtää, kun se on ihan kaikkea arjessa: sitä, että löytää uusia tapoja tehdä ja ajatella asiat erilailla. Itse esimerkiksi ajattelen, että olen paljon luovempi silloin, kun keksin perhearkeemme jonkin uuden toimivan ratkaisun kuin silloin, jos saan otettua kauniin kuvan, vaikka luomista se on sekin.

Viimeiseksi nostan esille myös Maaretta Tukiaisen Tärkeintä tänään -metodin. Työkirjaa olen kehunut aikaisemminkin postauksessa Työkalu selkiyttämiseen ja rauhaan: Tärkeintä tänään, mutta nyt vasta jälkikäteen luin myös kirjan – teokset toimivat siis sekä yhdessä että erikseen.
Varsinainen kirja, Tärkeintä tänään – Näin saat vähemmällä enemmän, on loistava, helppolukuinen teos minimalismista. Minimalismilla ei suinkaan viitata valkoisiin tyhjiin kotiin, vaan tärkeimpiin kysymyksiin: elämästä turhan karsimiseen ja oleellisen kirkastamiseen. Tänään-työkirja taas auttaa konkreettisesti tekemään merkityksellisiä asioita viikko- ja päiväkohtaisella tarkastelulla. Olen jo täyttänyt yhden kolme kuukautta kestävän työkirjan ja koin sen tosi hyödylliseksi jäsentämään epämääräistä kaaosta. Kaiken kaikkiaan rakastan aiheena priorisointia ja työkaluja, joilla elämään saa selkeyttä ja rauhaa.
Sellaiset sunnuntaisuositukset kirjarintamalta, palataan taas ensi viikolla!