Kaupallinen yhteistyö / majoitus saatu, Ahlströmin ruukki
Silloin, kun päätimme, että tästä tulee kotimaan kesä, sovimme, että jonnekin kuitenkin lähdetään irtaantumaan arjesta. Nopeasti ilmansuunnaksi valikoitui länsirannikko.
Porin kainalossa sijaitsee Ahlströmin Noormarkun ruukki. Tiesin odottaa viehättävää kohdetta, mutta en näin viehättävää: löysimme todellisen kotimaanmatkailun helmen.
Ennen kaikkea olen häkeltynyt siitä, miten kerroksellinen ja rikas Ahlströmin ruukin alue on. Samalla alueella on hyvin hoidettujen puutarhojen keskellä kartanoa ja huvilaa, työväen asuntoja ja hevostalli, koski sahoineen, jugend-tyylinen linna, Artek-uniikkikappaleilla sisustettuja huoneita ja tietenkin Alvar Aallon kuuluisa Villa Mairea. Kaikki punamullasta moderniin muotoiluun ja kartanoromantiikkaan sulassa harmonisessa sovussa.
Kulttuurimaiseman monimuotoisuus tuli itselleni täytenä yllätyksenä, ja myös Instagram Stories -kyselyn perusteella suurimalla osalle teistä esittelin Ahlströmin ruukin uutena tuttavuutena. Miten tällainen aarre onkin ollut piilossa?
Kenties syy lienee siinä, että henki Ahlströmin ruukeilla on hyvin erilainen kuin esimerkiksi meille eteläsuomalaisille tutussa Fiskarsissa. Siinä missä Fiskars on rivitetty puodein ja ravintoloin, on Noormarkun ruukin ainoat palvelut Ahlströmin omia – ja hyvä niin. Tunnelma paikassa, ainakin vilkkaan Pori Jazz- ja Suomi Areena -viikonlopun ulkopuolella, oli uskomattoman levollinen.
Oma suositukseni onkin mennä Ahlströmin ruukille nimenomaan viipymään. Tämä ei ole paikka nukkua paremman puutteessa, tämä on kohde itsessään – retriitti, sanoisin.
En äkkiseltään muista, missä olisin kokenut sellaista rauhaa kuin Noormarkussa. Ruukkialueella oli selittämättömän hyvä energia ja erityisen kaunis, kesäillassa peltoja kullankeltaiseksi värittävä valo. Kaupunkikotiin kannattaa jättää kiire ja kello, mukaan pakata lukemista, inspiraatiolle vastaanottava mieli ja käyskentelyyn kutsuvat kengät.
Rauhan ei silti pidä antaa hämätä. Erityisesti taaempana mäntyjen takaa pilkottava, Alvar Aallon Maire ja Harry Gullichsenille suunnittelema edustusasunto Villa Mairea, on maailmankuulu, yhdeksi 1900-luvun arkkitehtuurin merkittävimmiksi yksityiskodeiksi sanottu. Villa Maireaan pyhiinvaelletaan jatkuvasti jopa Japanista ja Yhdysvalloista asti. Kierros kannattaakin varata etukäteen. Meillä Villa Mairean sisätilat jäivät ensi kertaan, mutta palaamme alueelle varmasti.
Tänä vuonna 80 vuotta täyttävää Villa Maireaa Ahlströmin ruukilla juhlistettiin Ahlströmin ruukkien ravintolan, Noormarkun Klubin, näyttelyllä. Ravintolakin ansaitsee suosituksensa kauniista tiloista aamiaisen tuoreisiin sämpylöihin ja lähiruokaan: loistavan hirviburgerin pihvi tuli paikalliselta tilalta. Ruukki tarjoaa puitteet myös häiden juhlimiselle ja kokousten pitämiselle.
Seuraajani sisäpiiritiedon tarina kertoo, että paikassa on useampaankin kertaan lomaillut Ruotsin kuningaspari, enkä ihmettele, jos näin on. Ruukkien eri aikakausien vanhojen talojen ja puutarhojen läpi käyskennellessä tuli sellainen olo, että nurkan takaa tulee aivan pian kuninkaallinen – tai että on sellainen itse. Alueella on sopivan privaatti tunnelma myös siksi, että osa rakennuksista on Ahlstömin suvun yksityiskäytössä ja vain valikoidusti kokonaan vuokrattavissa. Osuvasti katsomme tällä hetkellä The Crown -sarjaa, joten arvokas maisema sopi hovin kiemuroihin uppoutuneeseen mielentilaamme erityisen hyvin.
Länsirannikolla kun olimme, halusimme nauttia myös Porin merellisyydestä. Sopivan ajomatkan päässä Ahlströmin ruukeilta on tietysti yksi Suomen ja koko Pohjoismaiden pisimmistä hiekkarannoista, kuvassa näkyvä Yyteri sekä Reposaari. Pastellinväristen puutalojen reunustama omaleimainen Reposaari on valloittavan pysähtynyt, mutta toisaalta poikkeuksellisen yhteisöllinen. Kahvilassa, josta sai ostaa mukaan oman kasvihuoneen tomaatteja, olimme ainoat asiakkaat. Sataman The Merry Monk -gastropub taas tarjoilee Suomen parhaimmiksikin sanotut fish and chipsit, paikallisesta kalasta, joka meidän ravintolaan poiketessa oli kuhaa.
Tulevaisuuden varalle meillä jäi vielä tunnin matkan päässä Noormarkun ruukeilta sijaitseva Kauttuan ruukki, joka on Ahlströmin ruukkeja sekin ja yhtä lailla upean näköinen lomakohde perinnerakennuksiin sijoitettuine hotellihuoneineen.
Porista kotimaan road tripimme jatkui Vanhaan Raumaan ja siitä Uudenkaupungin pysähdyksen kautta Louhisaaren kartanolinnalle ja taas Mathildedalin kautta kotiin. Näistä kohteista en ajatellut enää kirjoittaa erikseen blogiin, vaan linkkaan Instagramissa jakamiini tunnelmiin.
Kiitos vielä Ahlströmin ruukeille, että saimme lepuuttaa sielua ja kerätä perhemuistoja maisemissanne. Vierailu oli meille erityisen merkityksellinen tämän kesän tavoitteessa päästä lomatunnelmaan Suomen rajojen sisällä. Pidän onnistumisena sitä, että sain itseni kiinni miettimästä, tohdinko lähettää aikaeron takia viestin.
Toivon vilpittömästi, että kohdevinkistä on teille samanhenkisille kotimaanmatkailijoille iloa. Kuten olette varmasti huomanneet, käy keskustelu kotimaanmatkailusta tänä kesänä erityisen kuumana. Suomi on – vannoutunutta kaukaisten paratiisisaarten reppureissailijaa Riku Rantalaa myöden – uudessa nosteessa.
Oma epäröintini ei koskaan ole ollut Suomen-matkailutajonnassa luonnonkauneus, vaan palveluiden tarjonta – meillä sitkeässä elävä kelmusämpyläkulttuuri. Kaurismäkeläiselle estetiikkalle on omat ystävänsä, mutta rehellisesti omalla kohdallani kotimaan kohteet kilpailevat ulkomaisten kanssa vasta silloin, kun ne ovat viehättäviä, intohimolla perustettuja ja ylläpidettyjä. Juuri niin kuin perinteikäs, kaunis ja rakkaudella vaalittu Ahlströmin ruukki on.
