En ole tainnut edes muistaa mainita asiasta, mutta viimeisten kuukausien ehdoton sisustuskriisi numero yksi on ollut olohuoneen matto. Edellinen matto, mustavalkoraidallinen Dorri Stripe, oli ihana, mutta meidän jo valmiiksi mustavalkoiseen kotiin liian graafinen. Onneksi se sai erinomaisen kodin Nooralta.
Kesä meni mukavasti ilman mattoa, kun kotona oltiin vähän ja sisustukselta kaipasi äärimmäistä raikkautta (kuulostipa deodoranttimainokselta). Heti syksyn lähestyessä tiesin, että nyt se matto etsitään vaikka väkisin, sillä muuten olohuone olisi aivan liian kolkko.
Ensimmäinen yritys oli Kodin Ykkösen harmaa Anno Taival -villamatto, jonka toin kotiin sovitettavaksi. Mikä kauniin pehmeä sävy – jos vain olisi valkoinen sohva. Itse asiassa kivan maton löytäminen ei ole ollut missään vaiheessa se ongelma, vaan sohva: mitä yhdistää keskiharmaaseen, jotta lopputulos on lämpimän kodikas, mutta ei tunkkainen? (Jos ei tässä olisi panostettu juuri kaiken maailman keittiöremppoihin, menisi sohva vaihtoon, mutta nyt ei auta muuta kuin katsella nykyistä, aikoinaan käytännöllisin perustein valittua kalustetta.)
Anno Taival -matto sai siis mennä, mutta jatkoin etsimistä samasta kategoriasta, kohtuuhintaisten yksiväristen villamattojen joukosta. Taloksi asettui lopulta Elloksen Denver-villamatto koossa 170×240 cm. Sävy on luonnonvalkoinen – ei pelkoa tunkkaisuudesta – mutta kuitenkin tarpeeksi lämpimään vivahtava ollakseen kodikas. Mietin myös ylellisiä hotellityylisiä pörrömattoja, mutta tässä elämäntilanteessa ja tämän sohvan ehdoilla oli fiksuinta valita järkevänhintainen perusmatto. Katsellaan niitä unelmamattoja sitten joskus myöhemmin vaikka seuraavaan kotiin, kun sohvakin vaihtuu.
Olen aina aikaisemmin sortunut suomalaisten helmasyntiin, liian pienen maton valintaan. Onneksi Sanna, mattotukihenkilöni ja Vepsäläisen suunnittelija, vinkkasi ostamaan isomman. Tämä kuva havainnollistaa maton oikeaa kokoa hyvin. Ehkä uusi matto olisi voinut olla vieläkin kokoa 170×240 cm isompi, mutta ainakin se tulee nyt jo vähän sohvan yli toisin kuin viime kerralla. Lupaan vielä ottaa laajempia kuvia olohuoneesta, kun kaaos kulisseissa saadaan kuriin.