*Kaupallinen yhteistyö, Freska / siivous saatu blogin kautta
Joulun alla minun tulee muiden tapaan kirjoitettua paljon siitä, mitä joulun teen. Teen lapselle kalenteria, koristelen kuusta, sovin ystävien kanssa glögitreffejä. Vaan minusta ihan kaikista oleellisin kysymys kuuluu: mitä en tee jouluna. Nimittäin vähintään yhtä tietoisesti jätän joulusta asioita pois kun niitä sinne lisäänkin. Tinkeleistä säihkyvä joulukuusemme on kaukana minimalismista, mutta omanlaista yksinkertaistamista ja keskittymistä vaalin joulun alla paljonkin.
En siivoa yksin
Kerran kuukaudessa Freskan* tekemä kunnon siivous on meille pelastus muutenkin, mutta jouluna se vasta onkin. On ihana rauhoittava ajatus tietää, että muutama päivä ennen aattoa ammattilainen tulee siivoamaan koko kodin huolellisesti. Muuta kevyttä siistimistä ja imurointia teen toki päivittäin, mutta siitä olen iloinen, ettei monen tunnin suursiivousta tarvitse joulun alla itse tehdä, vaan että aikaa ja voimavaroja voi käyttää enemmän nauttimiseen ja yhdessäoloon. Järjestämisurakat eivät omaan jouluuni kuulu, ja kannatankin marttojen tapaan sitä, ettei jouluksi väkisin siivoa kaappeja, ellei joulua kaapeissa vietä. Kuitenkin siisteys ja raikkaus on iso osa juhlan tuntua ja viihtyisyyttä.
En valmista laatikoita enkä riisipuuroa itse
Joku ehkä perii äidiltään perunalaatikkoreseptin, minä olen perinyt tavan tarjoilla herkullisesti ja kauniisti valmista, ja se on ihan paras mahdollinen perintö. Ostan hyvää valmista laatikkoa, laitan sen nättiin posliiniastiaan, sekoitan fiiliksen vuoksi joukkoon vähän kuohukermaa ja siirappia, kuorrutan korppujauhoilla ja koristelen lusikankärjellä. Uuniin ja voilà! Kuin paremmankin kotirouvan itse tekemää. Tiedän, että tämä saattaa jo monella ylittää uusavuttomuuden kynnyksen, mutta riisipuuroakaan emme ole vuosiin tehneet itse. Kokkikartano nimittäin tekee parempaa kuin itse olen saanut aikaiseksi, ja säästyy sekin pohjiinpalamisten vahtiminen rentoiluun.
En uusi menua
Me syömme joka joulu samoja ruokia samalla tavalla. Lehdet ja keittokirjat olisivat pullollaan erilaisia ihania variaatioita, mutta suoraan sanottuna vanhaan tukeutuminen tuntuu tässä elämäntilanteessa paitsi mukavan perinteiseltä myös ihanan yksinkertaiselta. Ehkä joskus myöhemmin tulee uusien joulureseptien kokeilemisen aika, mutta toistaiseksi en keksi pyörää uudestaan, vaan nautin klassikoista.
En asioi kaupoissa enää viime hetkellä
Ostan joululahjat ajoissa ja suunnitelmallisesti. Sellaista ”turhaa” kaupoissa tai kauppakeskuksissa pyörimistä yritän etenkin viimeisellä jouluviikolla välttää, etenkin ruuhkaisissa paikoissa kiireisimpään aikaan. Pakollisten juttujen hankkimisesta taas yritän tehdä mahdollisimman mukavan kokemuksen. Jaan pian vielä hieman lisää sellaisia joululahjavinkkejä, joita itse mielelläni suosin.
En lähetä joulukortteja
Kun muutama vuosi sitten tämän päätöksen tein, kymmenen kilon paino tipahti harteiltani. En edes osaa selittää miksi, eihän joulukorttien lähettäminen rakkaille nyt pitäisi olla kovin kuormittava tehtävä. Mutta minulle se oli, ihan kaikkine vaiheineen osoitteiden kaivamisesta viime hetken postiruuhkiin. Nykyään välitän jouluterkut puhelimella, ja maailma pyörii ihan ennallaan.
En suhaa paikkakunnalta toiselle
Meillä on onneksi lähellä läheisiä, mutta niin on myös kauempana. Niin ihana kuin kaikkia olisikin joulunpyhinä nähdä, hyväksyn sen, ettei se ole mahdollista. Me emme halua viettää joulua minuuttiaikataululla edes takaisin suhaten, vaan jätämme suosiolla osan tapaamisista muihin ajankohtiin.
Se, mitä jouluna haluaa tehdä, ja mitä joulusta haluaa karsia, on minusta ennen kaikkea hyvin yksilöllistä. Siksi on tärkeä pysähtyä juuri omien mieltymysten ja voimavarojen äärelle, eikä tehdä automaattisesti sitä, mitä muut olettavat sinun tekevän. Sekin on tärkeää muistaa, että kaikille valmistelut eivät ole suorittamista. Siinä missä minä oikaisen laatikoiden kanssa, jollekin taas porkkanoiden kuoriminen on se kaikista meditatiivisin ja rentouttavin tapa valmistautua jouluun. Mitä sinä olet joulusta karsinut?
